Olen puutarhahommissa semmoinen innostuja, että kiinnostun jostain yhdestä aiheesta kerrallaan ja haluan saada siitä aiheesta tietoa mahdollisismman paljon. Viime syksynä hurahdin sipulikukkiin.
Meni vuosia, kun sipulikukat, eli tulppaanit, narsissit, skillat, laukat tai muut sellaiset eivät kiinnostaneet lähes ollenkaan. Ne tuntuivat jotenkin tavallisilta, eivätkä nostaneet puutarhasykettäni ollenkaan. Sitten minä kohtasin kasvitieteelliset tulppaanit. Ne ovat pienenpiä, kuin suurin osa muista tulppaaneista ja jotenkin villinpiä. Halusin istuttaa tulppaaneja nurmikolle ja nämä minikokoiset kasviteteelliset sopivat tarkoituksiini oikein hyvin.
Valitsin heleän vaaleanpunaisia ’Lilac Wonder’ tulppaaneja ja kelta-valkoisia ’Tarda’ tulppaaneja (Tulipa). Ne ovat molemmat matalakasvuisia lajikkeita ja viihtyvät aurinkoisella kasvupaikalla. Maa on hyvä olla läpäisevää, jotta sipulit eivät pääse mätänemään. Istutin sipulit meidän pihan aurinkoisimmalle sivustalle, jossa on ohuehko kerros multaa hiekan päällä. Alue on salaojaremontin jäliltä vielä palautumassa, joten muutama tulppaani todennäköisesti vielä karulla nurmialueella kuulostaa kivalta. Tältä seinustalta sulaa lumet ensimmäisenä ja siksi kukinta on aikaisempaa, kuin muualla. Tulppaanit saavat siis kukkia rauhassa, ennen kuin olisi tarvetta nurmikon leikkuulle tai muille huoltotöille.
Kaikkien kukkasipulien kanssa istutussyvyyteen pätee sama sääntö, eli että sipuli kaivetaan noin kolmen sipulin mitan syvyyteen. Näiden kasvitieteellisien tulpaaneiden sipulit ovat paljon pienenpiä, kuin tavallisten tarhatulppaanien sipulit, joten istutussyvyys on vain noin 6-8 cm. Kaivelin istutuslapiolla pieniä rakoja maan pintaan ja sujautin sipulit kuoppiin. Näistä sipuleista näkyy selkeästi miten päin sipuli kannattaa jättää, eli asetin ne juuret alas päin ja suippo puoli ylös päin. Sitten jätin ne luonnon hoivaan.
Ihastukseni ei tietenkään jäänyt pelkkiin pikkutulppaaneihin vaan kaupan sipulikukkahyllyä ihastellessa mukaan tarttui myös kirjopikarililjoja, laukkoja, krookuksia ja skilloja ja posliinihyasintteja. Mopo keuli – kuinkas muutenkaan!
Kirjopikarililjoja (Fritillaria) mulla on jo ollut penkissä muutaman vuoden ja ne ovat niin kauniita, että halusin lisätä kasvustoa pussillisella. Kirjopikarililjan kukkien terälehdissä on mielenkiintoinen ruudukkokuvio, joka kiehtoo omituisuudellaan. Laukoista mulla on ollut vain lehtolaukkaa, joten päätin kokeilla valkoista ’Nigrum’ -lajiketta, purppuran väristä ’Purple Sensation’ -lajiketta ja pienenmpi kukkaista ’Sphaerocephalon’ -lajiketta.
Lueskelin kukkanurmikon perustamisesta ja päätin siksi lisätä nurmikolla kukkivien kasvien joukkoon lisää skilloja, eli sinililjoja, eli kirjokevätähtiä (Scilla). Meillä kasvaa jo valmiiksi sinistä skillaa, joten ostin seuraksi vaaleanpunaista lajiketta ’Pink Giant’. Istutuin sekaan myös posliinihyasinttiä (Puschkinia), koska se on yksi söpöimmistä kevään kukkijoista mun mielestä. Posliinihyasintti ’Libanotica’ on valkokukkainen, mutta keskellä terälehteä kulkee vaaleansininen viiva. Se on niin nätti!
Krookuksia, eli sahrameita (Crocus) istuttelin nurmikolle, istutusalueille ja marjapensaiden alle. Ne ovat kevään ensimmäisiä kukkivia kasveja ja siksi hyvin hyvin tärkeäitä aikaisille pölyttäjille. En malta odottaa, että saan seurata, kun kevätpöpperöinen kimalainen möngertää krookuksen kukissa! Valitsin krookuksita eri värisiä lajikkeita; violetti ’Pickwick’, tumman purppura ’Flower Record’ ja keltainen ’Romance’.
Jään odottelemaan kevään tuloa ja toivon kukkaloistoa. Palataan silloin asiaan!
Sallasalla 