Mä olen tänä keväänä uppoutunut opiskelemaan idättämisen kikkoja. Idättäminen on ollut mulle vähän outo homma, vaikka olen lapsena syönyt paljonkin ituja. Tänä keväänä marssin kirjastoon ja tyhjensin hyllystä sylillisen idättämiseen liittyviä kirjoja ja olen niitä lueskellut ja ihaillut.
Päätin aloittaa helpoista idätettävistä ja kippasin siivilään kikherneitä. Seurasin ohjeita ja muistin huuhdella niitä, mutta silti ne homehtuivat. Jatkoin silti sinnikkäästi harjoittelemista, mutta siirryin punaisiin linsseihin. Kävin kirppikseltä etsimässä kauniit lasipurkit, jotka pesin ja desinfioin kuumassa uunissa. Ohjeissa kerrottiin tyllikankaan olevat paras, hengittävä suoja purkin päälle, mutta kun tylliä ei ollut, löysin kaapista vanhoja pitsinenäliinoja (nekin kirppisaarteita) ja päätin pingottaa sen purkille kanneksi.
Puhtaan lasipurkin lisäksi tarvitsee vain siemeniä. Oikeastaan kaikki syötävien kasvien siemenet kelpaavat – mulla oli testissä punaisia linssejä ja pikku erä auringonkukan siemeniä. Itujen tilavuus on paljon suurempi, kuin mitä siemenillä, joten laitoin vain noin desin linssin siemeniä lasipurkin pohjalle ja huuhtelin muutan kerran. Kaadoin viileää vettä purkkiin, huljuttelin hieman, kaadoin veden pois ja toistin tämän muutaman kerran. Huutelun jälkeen kaadoin kaikki vedet pois ja pingotin nenäliinan kuminauhalla purkin suulle. Asetin purkin alassuin kyljelleen lämpöön. Käytin tukena sellaista puista astioidenkuivaustelinettä ja asetin sen keittiön lattialle nurkkaan. Laitoin alle vielä lautasen, johon ylimääräinen vesi saa valua. Meillä on keittiössä lattialämmitys, eikä sinne paista aurinko, eli paikka oli hyvä – lämmin ja hämärä.
Tässä kuvassa huuhtelen siemeniä.
Linssit ”heräsivät” jo seuraavana päivänä, eli osasta niistä törrötti jo itu! Linssin siemenen herätessä eloon se yleensä vähän niin kuin halkeaa ja sieltä työntyy esiin pienen pieni verso, johon muodostuu sirkkalehdet, eli ne ensimmäiset lehdet. Muutaman päivän jälkeen näkyi jo juurikin ja silloin ne olivat syöntikelpoisia. Ituja pitää vaan muistaa huuhdella usein, pari kertaa päivässä. Mä huuhtelin niitä aamuin ja illoin, koska se toimi hyvänä muistisääntönä. Siksi en halunnut asettaa purkkia esimerkiksi astiakaappiin, koska sinne olisin sen unohtanut. Lattialta mä bongasin purkin sopivan tasasin välein.
Idättämiseen meni aikaa neljä päivää ja sitten pääsin herkuttelemaan. Linssit ovat idätettyinä aika miedon makuisia ja ne sopivat moneen; mä laitoin niitä kasvissosekeiton päälle, salaattiin ja pirtelöön. Ne ois tosi kauniita vaikka leivän päällä tai vaikka piirakan tai kakun koristeena. Pirtelössä laitoin niitä pirtelön sekaan ja koristeeksi. Tuli aika ihanan keväinen aamupala!
Tein ihan pienen testi-idätyksen myös auringonkukan siemenillä, sillä niideä pähkinäistä makua kehuttiin kirjoissa. Ja ihanan pehmoisia ne olivatkin! Niitä en kerennyt käyttää mihinkään ruokaan, vaan vetäsin satsin välipalaksi.
Kokeile säkin! Voit vaikka löytyy sisäisen viherpeukalosi 😉
– Salla ❤
Sallasalla 